Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ratkaisee mitä yksittäisessä asiassa on pidettävä totuutena. Tältä sivulta löydät perustietoa oikeudenkäynnistä. Voit myös ottaa yhteyttä oikeudenkäyntejä hoitavaan lakimieheen, jos sinulla on toimeksianto tulevaan oikeudenkäyntiin liittyen.

Sovittelu

Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja pyritään löytämään rikoksen osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi.

Sovittelu on vapaaehtoista ja se edellyttää aina sekä uhrin että rikoksesta epäillyn suostumusta.

Tyypillisesti sovitteluun soveltuvia rikoksia ovat pahoinpitelyt, varkaudet ja vahingonteot. Päätöksen rikoksen ottamisesta soviteltavaksi tekee paikallinen sovittelutoimisto. Sovittelua koskevan aloitteen voivat tehdä mm. rikoksesta epäilty, uhri, poliisi tai syyttäjä.

Mikäli rikoksen osapuolet päätyvät sovintoon, sovittelija laatii siitä kirjallisen sopimuksen. Sovittelussa saavutettu sovinto voi joidenkin lievempien rikosten osalta johtaa siihen, että asian käsittely viranomaisessa päättyy. Sovittelu saattaa myös johtaa syytteen nostamatta jättämiseen, tuomitsematta jättämiseen tai lievempään rangaistukseen.

Käräjäoikeuksissa sovitellaan myös riita-asioita. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka molemmat voivat hyväksyä. Sovitteluratkaisu voi siis perustua enemmän kohtuusnäkökohtiin kuin tiukkaan lain soveltamiseen.

Sovittelu voidaan aloittaa, jos riidan molemmat osapuolet sitä haluavat. Edellytyksenä on myös, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on osapuolten vaatimuksiin nähden järkevää. Tuomioistuin päättää aloitetaanko sovittelu.

Next Prev